Savihommia matkalla uuniin

Tämä postaus on suurelta osin omien tuotteideni mainos

Viikonlopulla oli taas niin kovin sateista ja sumuista, että oli ihanaa kaivaa savet esille ja muotoilla vähän viimeisimiä inspiksiä, mitä mielessä oli pyörinyt, että jos vaikka tuleville joulumarkkinoille ehtisivät ja aika hyvältähän tuo näyttää että ehtisivät. 

Kaipailin jotain kivaa uutta kuusenkoristetta ja siitäpä sitten syntyi tämmöiset kivat granaattiomenaa mukailevat kuviot. Tein nämä todennäköisesti harmaanruskeaksi palavasta savesta, mutta koskapa en enää noita pussittomia savenjämiäni toisistaan erota jää se vähän ylläriksi, että oliko tämä sitä vaiko jotain muuta. Kivat näistä on tulossa joka tapauksessa, oli se lopullinen väri sitten mikä hyvänsä.

Kokeeksi muovailin myös muutamia tällaisia puhtaat / likaiset lätyköitä, joihin ajattelin magneetin taakse liimata, jotta niitä voi sitten käyttää esim. tiskikoneen etuseinässä. Tein erilaisia muotoja, jotka sitten lasittelen erilaisilla väreillä. Näistäkin tulossa valmiina vallan suloisia sitten, kun nyt ovat vain tylsän harmaita vielä.

Ajatukset munasiivilästä sen kun kehittyvät ja koskapa aiemmat eivät ole vielä olleet tarpeeksi mieleeni päätin kokeilla pari tällaista kukan mallista myös, että josko nämä sitten olisivat paremmin silmiäni hivelevät ja käytössä mukavat. Sekin selviää sitten vasta, kun nämä lasitettua saan, että toimivatko yleensä munasiivilöinä vai päätyvätkö sitenkin johonkin muuhun hommaan.

Myöskin muutama kynttilänjalka-idea oli päästettävä laukkaamaan vapaaksi päästäni ja tällaisia siellä oli ollut muhimassa. Vähän simppeliä kahvallista, rouheampaa uurrettua ja nuo tosi herkät -siis vielä kirjaimellisesti herkät, jännittää saanko uuniin asti ehjänä edes - rusettijalat. Näihin lasittelen todennäköisesti ihan vain valkoista pintaan, ehkä tuohon uurrettuun vähän murrettua. 

Kahvikuppivarastojakin vähän täydennän ja tein sekaan myös muutaman beigeksi palavan kupin ihan vaan kun sellaista savea oli käsillä ja beigeä kuppia ei valikoimissani vielä ole ollutkaan.

Sitä beigeä savea kävin ostelemassa, kun kovasti oli himottanut muotoilla ihan vain itselle muutama tällainen kannu ja ruukku, joita voisi käyttää enimmäkseen somisteina, mutta tietysti myös ihan tarkoitukseensakin silloin kun tarvitsee. Nämä syntyivät levytekniikalla erilaisten muottipallojen ja muiden avustuksella aina kuivuttuaan sopivasti keskelta katkaisten ja yhteen liittäen. Ihan itsekin yllätyin, miten kivoja muotoja sain aikaiseksi ja näistä tulee varmasti ihan superihania sitten valmiiksi poltettuina.

Nyt vaan pitää kuivatella kaikki ja huolitella reunat ja viedä uuniin raakapolttoon ja sitten reilun parin viikon päästä voin esitellä teille millaisia näistä tuli valmiina.

My latest pottery raw on the table. Something to be sold at the upcoming Christmas fair: christmas ornaments, egg sieves, candle holders, coffee mugs, dishwasher magnets and those jugs and pitchers just for myself for decoration and use (mostly decoration).

Porstuan syysinstallaatio

Olin miettinyt jo muutaman viikon, että miten somistaisin porstuan syksyä varten ja vähän jo luovuttanut toivostakin, kun mitään inspistä en hommaan saanut, kunnes tässä iltana eräänä somessa ihailemieni kuivakukka ja heinäinstallaatioiden katselemisesta se vihdoin iski! Ja miten helppoa se olikaan tehdä, kun joka paikka on täynnään kaikenlaista, mitä käydä tuonne poimimassa. 

Tyhjentelin ensin oman pihan kukkapenkeistä hortensioita ja muita vielä kukkivia sisälle kuivumaan sateesta ja ne kuivahtivatkin tosi nopsaan meillä kun takkoja jo poltellaan. Pari nippua harsokukkaa ja muutama neilikka löytyi omista varastoista ja loput heinät, sananjalat ja muut pystyyn kuivahtaneet ojanpiennarkasvit on poimittu koiralenkeiltä ja sienimetsästä. 

Tuo yksi hortensia tuossa lattialla puukorissa on ihan elävä yksilö, jonka nostin vaan pihalta sisälle tätä varten. Onneksi en ollut sitä vielä ehtinyt mihinkään istuttaa, kun niin kivasti nyt sopii tähän somistukseen kuivine kukintoineen.

Tarpeeksi kapeasuiset maljakot loppuivat heti alkuunsa kesken, kun niin montaa eri lajia tuolla on, mutta kasvihuoneesta löytyi onneksi vanhoja vihretä lasipulloja joihin saikin tosi hauskasti esim. nuo pienet heinäniput pysymään pystyssä. Niistä tuli myös kivasti hiukan väriä tähän muuten aika monotoniseen sävymaailmaan mikä noissa kuivissa kasveissa vähän jo on.

Tästä tuli kyllä todella hauska kuivakukka- ja heinäinstallaatio, joka sopii niin täydellisesti nyt tähän syksyyn ja harmauteen, kun ihan vielä ei halua ruveta joulua fiilistelemään, mutta jotain kivaa kaipasi tähän tilaan siksi aikaa. Kannatti ehdottomasti tehdä ja parasta on, ettei maksanut yhtään muuta kun sen vaivan, että poimi ja kuivatti sateen kastelemat sisällä ensin. 

Tämä täytyy ehdottomasti tehdä myös ensi syksynä tähän tilaan, mutta täytyy muistaa tehdä se vaan vähän aikaisemmin, kun just näin lokakuun lopulla, että ehtii sitten nautiskella noista muutaman viikon pidempään kun nyt.

Made this dry flower and grass installation in my porch to spruce it up for fall. It looks so much better live and I love it so much. The perfect and free way to decorate ones home this time of year.

Noin kolmen euron löytöjä

Viime viikolla kerkesin kierrellä vähän kulmakuntien kirppiksillä ja tässä kuvattuna saaliit niiltä reissuilta yhdessä. Tosin tuo raitapyyhe niiden alla on Vintedistä, että sen takia en ole reissannut, kun postiin ja takaisin, mutta secon handia se on sekin. Näissä ostoksissa on nyt hauska noin kolmen euron teema, kun jokaisen hinta on huidellut niillä nurkilla. Pyyhe oli kolme ja puoli.

Hrveän hyvä säkä kävi Tuusulan Femmatorilla, kun yhdestä pöydästä löytyi nämä kaksi hienoa emalisuppiloa. Olen nimittäin jo monta vuotta koittanut löytää tuollaista pientä tarpeeksi siistissä kunnossa ja nyt löysin bonuksena tuon isommankin. Tykkään tämänvärisestä emalista tosi paljon, mutta haluan myös käyttää sitä ja  siksi tuolla kunnolla on ollut niin iso merkitys. 

Pistin nämä kotona heti tiskiin ja liotin hintalapun siinä samalla irti ja nyt en enää muista centilleen mitä näistä pulitin, mutta karvan alle kolme euroa nämä yhteensä olivat, eli lähestulkoon ilmaiset minun mielestä!

Viirin kirppikseltä Klaukkalasta on tämä pieni messinkitassi, joka näin kynttiläaikaan on ihan ehdoton, kun tarvitsee pöytäkynttilälle alusen. Käyhän tämä toki moneen muuhunkin eikä kolmen euron hintaan tarvinnut edes miettiä, että ostanko.

Onnion Storesta Tuusulasta ostin hetken mielijohteesta tämän pienen savimaljakon, kun oli sellainen tunne, että tällaista pientäkin välistä tarvitsee eikä tällainen missään tilaa vie, mutta näyttää nätiltä. Tämäkin maksoi kolme euroa, että ei paljoa kukkaro keventynyt, niin kun ei oikeastaan keventynyt kyllä koko saaliista yhteensäkään.

All of these are my second hand finds from last week and each cost around three euros. Cheap and pretty.

Todella laiskan syyskranssi

Tänä syksynä kävi hyvä säkä siinä, kun taaskaan en muistanut riisua tuota ulko-oven joulukranssia, että se kuivahti kevään ja kesän aikana kauniin oranssiksi tuossa. Nyt on todella laiskan ihmisen syyskranssi, kyllä tämä, kun mitään ei tarvinnut muuta tehdä, kun unohtaa tuo joulusta tuohon! En tiedä mikä ihme siinä on, ettei minulla edes kesällä sytytä katosa tuota ovea vähän tarkemmin, että mitä siinä roikkuu, lienee silmä niin tottunut, etten yksinkertaisesti vaan enää edes huomaa.

En muista enää tämän havun lajia, mutta hyvin on siinä pysyneet neulaset kiinni, toki tuossa katoksen alla on ollut pahimmilta sateilta suojassa, joka selittää sen, että tuo juuttirusettikin on vielä noin hyvässä hapessa. Pikkuisen vaan toinen laita höpsähtänyt muodostaan, mutta hyvin näyttää kranssilta vielä.

Nyt voin siis antaa sen oikein hyvällä omallatunnolla roikuskella tuossa vielä tovin ja kutsua sitä syyskranssiksi, kunnes sitten myöhemmin teen taas tuohon vihreän jouluksi tuon tilalle (ja koitan ehkä olla unohtamatta sitä siihen ensi kesäksi).

Tämä meidän ulko-ovi on kyllä kaikessa rappioromanttisuudessaankin jo aika kulahtaneen näköinen ja haaveilen tuon ulkopinnan uudistamisesta, mutta tuota erityisen ohutta, muodokasta ja kapoista siskonpaneelia en ole vielä löytänyt mistään. Nuo vanhat ovat jo niin lahot, ettei niihin enää mikään maalikaan ota. Olen saanut myös monta ehdotusta, että ottaisin vain paneelit pois ja jättäisin kauniin peilioven esille, mutta en missään nimessä halua tehdä niin, sillä tässä kohti säät räiskivät niin päin tuota ovea, että se olisi pian entinen.

Täytyy siis ottaa nyt oikein asiakseen talven aikana etsiä tuota paneelia tai edes jotain mikä olisi hyvin lähelle sitä ja pistää ensi kesän asialistalle tämän ovivanhuksen entraus.

So I forgot my last years christmas wreath on the door for the spring and summer and it dried out to a nice orange shade that suits fall really well! Talk about a lazy persons fall decorating here! :-D

Makkarin ovaalit hapsumatot

Matoista puheen ollen olin koittanut vusien varrella löytää tähän makuuhuoneeseen kahta sopivaa mattoa, jotka istuisivat sen tyyliin ja mittoihin aivan täydellisesti, mutta mistään en ollut sellaisia koskaan bongannut ja vähitellen luopunut toivostakin. Tässä on kokeiltu montaa erilaista ja kokoista mattoa aina isoista pienempiin, mutta kaikissa on aina ollut se vika, etteivät ne ole silmiini näyttäneet tuolla sopusuhtaisilta tilassa kun sen vapaat lattiapinta-alat ovat niin kahtialle jakautuvat - osa sängyn vieressä ja osa vaatekaapin edessä. 

Tajusin jossain kohti, että minun täytyy tehdä matot itse, mutten ollut vielä keksinyt, että miten ja mistä, kun sain tuon toimeksiannon keväällä siitä pyöreästä hapsumatosta Kotivinkki-lehteen. Sen kun olin virkkaillut ja kuvaillut ohjeet, niin tajusin, että siinähän se on, minun täytyy virkata tähän makuuhuoneeseen sopivat matot! 

Ja siinähän ei sitten montaa päivää huhti-toukokuun vaihteessa mennyt, kun olin virkata kilkuttanut kaksi mitoiltaan aivan täydellisen sopivaa ja hauskan hapsuisaa ovaalia villamattoa makuuhuoneeni lattialle. Nämä ovat kumpainenkin noin karvan päälle 90cm leveitä ja 180cm pitkiä hapsuineen ja peittävät just sen verran lattiaa, että näin viileillä ilmoilla ei tarvitse tuon puun päällä tassutella, mutta se kivasti tuolta jää näkyviin, eikä näytä liian täyteen tungetulta tuo lattia.

Näissä on lisäksi minusta hurjan hauska entivanhainen fiilis sillä tällaisia itse tehtyjä mattojahan on ihmisillä ollut lattioillaan muinoin paljonkin. Ainoa miinuspuoli mitä olen tähän mennessä näistä keksinyt on se, että olen vähän turhan tarkka noiden hapsujen asennosta ja niitä täytyy tämän tästä olla asettelemassa tasaisemmin, kun jalkojen alla menevät miten sattuu, mutta se nyt on aika pientä siihen nähden, miten iloinen olen tästä mittojen ja ulkonäön sopusuhdasta. Sopivat tänne  niin ihanasti ja ovat aivan älyttömän pehmeät astella.

Virkkasin matot kaksinkertaisella villalangalla, joka tuli tuollaisista isoista reilun parin kilon rullista, joita varten tein niille telineen, josta rullasivat kivasti sen sijaan, että olisivat vain kaatuilleet lattialla. Nuo rullat löysin kirpputorilta (Kruunun kirppis Kerava) ja tuo lanka ei ole ihan tasalaatuista vaan sen paksuus vaihteli hurjan paljon, jonka vuoksi tuplalanka oli ihan must. En kirjoitellut ohjetta ylös sillä sovelsin ja lisäilin silmukoita kaarissa tai olin lisäämättä siitä riippuen miten paljon reunat kääntyivät tai olivat kääntymättä ihan näppituntumalla (johtuen tuon langan epätasaisuudesta). Virkkasin nämä myös siitä Kotivinkin ohjeesta poiketen niin, ettei näihin tullut sitä spiraaliraitaa, eli koukkasin koko silmukan alta.

 Matoista tuli aika raskaat ja venyvät, mutta lopputulos on kutenkin lattialla ison liukuestematon päällä aivan hyvä ja paikallaan pysyvä, (tosin ekalla kerralla ne piti asetella siihen hyvin ja painella tasaiseksi).

Ja nyt kun näiden päällä on tässä jo monta kuukautta tassutellut voin kertoa, että aivan kertakaikkisen kivat ovat olleet käytössä ja ovat asetuneet jo niin hyvin, että pitävät muotonsa myös imurointien ja tuuletusten jälkeenkin varsin kivasti ilman sen suurempia tasoitteluja (paitsi niiden hapsujen). 

I had tried to find suitable rugs for this bedroom, but i needed two with very specific measures and hadn't found anything even close in the stores so I had given up hope and kept all kinds of rugs here instead. But last spring when I made the instructions to the round crochet rug for Kotivinkki magazine it finally ckicked, I need to crochet rugs for this room and so I did! They look so good ans so granny-like and I love them o much!

Talvipesää rakentamassa

 Tämä postaus sisältää oman keramiikkani tuotesijoittelun olohuoneen pöydällä

Olohuoneessa on alkanut sisustaminen talvea varten jo loppukesästä, kun käväisin Lohjalta ostamassa tämän torista bongaamani upottavan pehmeän beigen villamaton. Se oli tosi hyvä löytö eikä maksanut kun kolmisen kymppiä, joten oikein mielelläni sen ajelin vähän pidemmältä hakemaan. Se on nyt vasta laitettu tuohon lattialle, kun vihdoin alkoi ilmat vähän kylmetä ja heti tuli paljon lämpöisempi fiilis varpaille ja tassuille tuolla kyllä.

Matto tekee tästä huoneen nurkasta myös entistä mukavamman ja kutsuvamman lämpimyytensä lisäksi. Olen tykästynyt tuolla nyt kovasti erilaisiin vaalean ruskeisiin ja beigeihin sävyihin ja siihenhän tämä matto istuu nyt aivan täydellisesti. Tykkään myös sen rennosta luonteesta, joka sopii todella hyvin tuohon meidän aina niin epätäydellisessä järjestyksessä olevaan sohvaan. 

Edellisen postauksen sisätyynytkin ovat tuolla sohvalla jo hyvässä käytössä. Isompi tuossa selkänojan päällä olevassa ruskeakuvioisessa ja pienempi tuossa kellertävän beigessä lattialla, molemmat osteltu Sellpystä tässä alkusyksystä, isompi 14 euroa ja pienempi 3,5. 

Meillä on vähän väliä joku tyyny tai peitto tuossa lattialla, kun koirat käyvät sohvaa petaamassa eivätkä rassukat osaa niitä takaisin sinne nostella. Nyt uuden maton kanssa saattavatkin jäädä peittoineen tuohon lattialle loikoilemaan, koska se niin pehmeän mukava on.

Tuolla sohvan päällä hyllyssä on mielestäni livenä huippuhieno, mutta kuvissa vähän laihaksi jäävä maljakko- ja kuivakukkakokoelmani. Siellä on erilaisia kirppismaljakoita ja aina viimeisimmät harsokukat tai muut maljakoihin nätisti kuivahtaneet. Se on oikein näppärä, kun haluaa johonkin heti kauniin kuivakukka-asetelman, tuolta vain käy poimimassa sopivan yhdistelmän.

Täällä on kyllä nyt sekä koirat, että ihmiset olleet varsin onnellisia tuosta uudesta matosta ja tyynyistä, kun ulkona on alkanut ilmat viiletä niin, että se vanhan talon lattioilla alkaa tuntua. Tässä kohtaa ei kyllä varpaat palele ja sohvalla on taas pehmeämpää kuin ikinä, oikein ihana talvipesä meille kaikille!

Got this wool rug second hand when it was still summer. Living in old house makes one think of these things beforehand and now it's a bliss to be there cause it's so warm and cozy. I love all these beiges and browns in this corner so much right now.

Kinttatyynyistä kuohkeat taas

Tässä päivänä eräänä sadetta pidellessä oli hyvin aikaa uudistaa muutama tosi kinttaantunut sohvan koristetyynyn sisus uuteen uskoon. Kutsun tätä operaatio sisätyyny silpuksi ja uuteen säkkiin -projektiksi. Ihan suotta viskata roskiin aivan käyttökelpoista täytettä, kun sen voi vain repiä uudestaan silpuksi käsin ja ommella sille uuden pussukan edellisen minkä-lie-hapero-ohuen tai muuten vaurioituneen tilalle.

Joku siellä sanoisi, että hirveän epähygienistä, niin sille sanoisin, että meillä ainakin ihan pestään koneessa näitä sisätyynyjä niin kun muitakin peittoja ja tyynyjä, mitkä konepesun kestävää materiaalia on, että aivan on hygienistä kierrättää tällaiset. Yleensä ovat ihan sitä samaa polyesteriä, kun mitä peittojen ja talvitakkien toppauksetkin, kestää hyvin 40 asteen pesun, jotkut jopa 60 astetta.

Ja sitten niille, jotka sanoo, että eihän sitä voi koneessa pestä, kun se on niin haperoa se kangas noissa päällä (mitä kuvan tyynyssä ei enää laisinkaan ole tallella), niin niille sanon, että peskääpä se sen vetoketjullisen koristetyynyliinan sisässä, niin hyvin onnistuu.

Ja sitten itse projektiin: Isoin työ tällaisessa on ehdottomasti tuon vanun repiminen sopivaksi silpuksi. Jos sitä on monen tyynyn verran, niin kuin tässä projektissa kolmen, käy se melko lujasti peukaloiden lihaksistoon. Mutta, se ehdottomasti kannattaa, sillä mitä  pienemmäksi jaksat silputa sitä kivammat niistä taas tulee. Itse en jaksanut kovin pieneksi noita riipiä, kun oli niin kova kiire saada tyynyt käyttöön sohvalle, mutta tällaisenkin silppu tekee aivan mielettömän kivan tyynyn. Tässä kuvassa riivin yhden 50x50cm sisätyynyn palasiksi ja pistin silput 40x65cm pussiin, jonka sitä varten lakanakankaasta sille ompelin.

Tässä kuvassa taas on silputtuna kaksi erilaista ja erilailla kinttaantunutta 50x50cm sisätyynyä, joista tuli näin uskomaton kasa työhuoneeni lattialle, mutta niinpä vain ne hävisivät kivasti niille ommeltuun 50x90cm pussiin ja tekivät niin ihastuttavan möyheän tyynyn, ettei tosikaan.

Ja näin ei tarvinnut ostaa uusia tyynyjä, eikä heittää mitään muuta roskiin, kun noiden riivittyjen tyynyjen vanhat ja repaleiset päälliset. Uudet kestää varmasti pidempään, kun edeltäjänsä ja sitten kun sisukset taas kinttaantuvat niin ei muuta kun täyttöaukko päällisestä purkamalla auki ja riivitään uudestaan pehmeiksi, mutta se ei ihan äkkiä ole edessä sillä olen tehnyt tätä monasti ennenkin ja parhaimmillaan näin uudistetut tyynyt kestävät mukavina vielä tosi, tosi monta vuotta.

Renewed couple old and clumped up inner pillows by washing them, removing the old pillowcase and ripping  the filling apart again to a new pillowcase I made out of cotton sheet fabric. These are so comfy and wonderful now and a nice way to reuse something I already had.