Tule mukaan

maanantai 2. toukokuuta 2016

Puuttuva palanen

Porstuan kyläkaupan näköiseen kierrätyskeskukseen piti saada vielä yksi uusi kaluste ja se on nyt tässä. Askartelin sen taas ihan liimapuulevyistä ja autotallista löytyneistä aarteista. Kansi on vanhaa lattialautaa, pulloteline on vanhasta rikkonaisesta alkon pullolaatikosta ja alahyllyn loota sattui vain sopivasti mittoihin. 

Ajattelin että tämä näyttäisi etäisesti vähän niinko kassapöydältä ja siinä voisi säilöä palautuspulloja. Kauppareissuilla ne saa kätevästi mukaan kun vieressä roikkuu kassi sitä varten.

Porstua alkaa kalusteiden osalta olla valmiina. Vaikka se tuntuu avaralta ja tilavalta on se mitoiltaan vain noin 161cm x 320 ja se on myös läpikulkupaikka. Uusi korkea hylly nostaa tilantuntua myös ylöspäin ja tekee paljon vaikka tämä on  talon muihin huoneisiin verrattuna paljon matalampi. Tykkään tosi paljon käyttää talossamme tätä nostavaa tyyliä, eli laittaa asioita korkeammalle jotta katto näyttäisi olevan korkeammalla.

En muista olenko koskaan kuvannut tätä tilaa myös toiseen suuntaan, mutta nyt nappasin siitäkin foton. Näkee hyvin tuon kuinka piskuinen se tilana onkaan, mutta nyt niin toimiva ettei tosikaan. Valaisinkin vaihtui paremmin kyläkauppaan sopivaksi.

And the final piece of furniture makes the porch complete. I made the small shelving unit from woodboard and used some materials I found from my garage. It's supposed to look a bit like a check out table with the function to store empty bottles inside.
I also took a photo from the porch facing the other side, which will give you some perspective of how small the space actually is. It measures only 161cm x 320cm, quite tiny but now very functional.

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Porstua alkaa muotoutua

Kiitos kaikille ihanille kommenteistanne edelliseen postaukseeni liittyen. Olen ollut ihan valtavan otettu kaikesta siitä positiivisesta palautteesta mitä olen ohjelman tiimoilta saanut.Olen ihan leijunut onnesta täällä.

Mutta nyt oli ihan pakko kiskoa pää pois pilvistä ja palata arkisten askareiden pariin. Porstua oli kaikessa tässä hässäkässä jäänyt vähän vaiheeseen ja olen jatkanut sitä projektia rakentelun merkeissä taas.

Taannoin ostamani vanha kaupan lokerostohyllykkö (kuva linkissä) oli jo puoliksi entisöity ja otettu käyttöön kierrätyskeskukseksi porstuaan. Yläosa odotteli vielä päätöstäni siitä mitä sille tekisin, kokonaisena kun ei mahdu yhtään mihinkään tässä talossa.
Aikani asiaa pohdittuani totesin etten henno sitä lähteä nykyisten tarpeideni vuoksi rikkomaan vaan jätän rungon ehjänä varastoon ja teen laatikoille uudet. Ja tuumasta toimeen, vähän liimapuulevyjä, sahausta, ruuvausta, maalia ja valmista tuli melkein yhdessä illassa.

Käytin tähän kymmenestä lasilaatikosta vain kuusi (yksi on vielä maalauksessa). Lopuista neljästä teen jotain muuta. Tähän piskuiseen tilaan ne eivät olisi mahtuneet. 

Koitin kovasti vastustella ajatusta pienestä kyläkauppamaisesta sisustuksesta porstuassa, mutta sitten annoin periksi. Tila on niin hassu ja niin vähällä käytöllä, että miksei se voisi olla sitten ihan minkä näköinen vaan, vaikka sitten kyläkaupan. Korkea hyllyosa tekee tilasta ihan eri näköisen kun se on ennen ollut ja pidän siitä jo nyt aika paljon. 

Näissä lasilaatikoissa on joskus ollut väliseinät jolloin tuohon eteen on saanut laittaa myytävää tuotetta esille erikseen. Ajattelin että voisin tehdä näihin uudet jotta saan piilotettua jos jotain rumaa tuolla sitten säilyttelen.  

Koko tilaa ei ole tarkoitus kierrätyskäyttöön ottaa vaan siellä vaihtuu asiat vuodenaikojen mukaan. Iso kippilaatikosto  hoitaa kierrätyskeskuksen virkaa vuoden ympäri ja muut osat sitten tarpeen mukaan. Kunhan saan rakennettua tuonne vielä yhden kalusteen lisää niin voin alkaa sitä enempi sisustelemaan. Ehkä jo tässä ihan lähipäivinä.

Thank you all for the lovely comments you left me to my last post. I've been floating on the cloud of happiness for the last couple of days. And to avoid all the hype from going in my head I had to start the work on my porch project again
I didn't want to break the original shelving unit so I decided to build a new one and use only the drawers and keep the original one in storage. 
Now the porch is going to look a bit like a vintage general store, but I think it's going to be a good thing. I only need to build one more furniture there and then I get to decorate the space.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Suomen kaunein koti

Aika moni jo eilen huomasikin kun telkkarissa vilahtivat tutunoloiset sisustukset. En ollut etukäteen juuri huudellut osallistumistamme tuohon Suomen kaunein koti-ohjelmaan kun jännitin niin paljon sitä minkälaisen vastaanoton tämä torppamme tuomareilta saisi, mutta siellä siis oltiin, telkkarissa ja aika kivalla menestyksellä vieläpä.

Ohjelmaa kuvattiin jo viime heinäkuussa ja voi sitä siivoamisen ja jännittämisen määrää kuulkaas.
Onnistuin kuitenkin siinä ennen kuvausryhmän saapumista nappasemaan kodistamme muutaman foton juuri sellaisena kun se sitten telkkarissakin näkyi. 

Hassua ajatella että tästä ne tuomarit kulkivat ja kurkkivat kasvihuoneeseen. Me olimme sillä aikaa evakossa, emmekä yhtään tienneet ennen eilistä että minkälaisia reaktioita kotimme heissä herätti.

Tässä vuoden mittaan sitä välistä mietti että mitä siellä on puhuttu, mitkä asiat herättivät reaktioita ja mitkäköhän ne pisteet nyt sitten ovatkaan. Välillä iski ihan paniikki kun kuvitelmissani olivat ihan järkkyinä, että ompas erikoinen koti. Silloin pyyhin vain ajatukset nopsaan pois päästäni ja ajattelin että kyllä ne siellä tähän uskovat, ja niinhän nuo tekivätkin.

Tästä makuuhuoneestakin pitivät. Kompaktiksi kehuttiin ja sänkyä ihan testattiin ja mukavaksi todettiin. Ai että kun olisin tämän tiennyt silloin kuvauspäivän iltana kun tuohon itse kellahdin ja mietin että mitenköhän tämä pärjäsi, vanha, vähän repsahtanut, mutta niin rakkaudella laitettu kotimme.

Ja se syy tuohon ohjelmaan mukaan lähtemiseen oli ja on edelleen ihan yhtä isosti ystävien painostus kuin sekin että halusin saada tällaiselle ei niin isolla rahalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä tehdylle kodille sen ansaitsemaa huomiota. Että ei sen kaiken tarvitse olla niin viimosen päälle viimeisteltyä tai  laitettua, kunhan tyyli on kohdillaan. Ja että vanha ja römppäinenkin voi olla kaunis, elämän jättämine kolhuineen ja kaikkineen. Ja että miksei tämäkin voisi olla peräti Suomen kaunein koti?

Niille kutka ohjelmaa eivät eilen vielä telkkarista yhyttäneet on esim. tänään (26.4.2016) illalla klo 21 mahdollisuus nähdä se AVAlta. Ja jos tuo ei sovi niin virtuaalivisiitille meille pääsee näpsästi myös tästä ohelman kotisivulta mistä kaikki jaksot voi katsoa kokonaisuudessaan.

We participated in a Finnish tv-show competition called "Suomen kaunein koti" (the most beautiful home in Finland). The filming was last summer and here's some pictures of our home I took that day. It was so exiting to see how our home did in that semi-final. If you want to see be by the tv tonight at 21.00 on AVA or see the episode on the show's website here.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Pöytäliinasta suihkuverhoksi

Olen käyttänyt täällä aina kankaista suihkuverhoa kun en oikein tykkää niistä muovisista. Hyvällä ilmanvaihdolla kuivaa kankainen ihan yhtä nopsaan kun muutkin ja kuoseissa on paljon enemmän valinnanvaraa.  Pyykkipäivänä tuli otettua aiempi suihkuverho pesuun ja siinä samalla sain idean testata tilalle vihreäkuosista pöytäliinaa. Näin keväisin kun värisilmä kaipaa jo vihreää tekee sitä mieli tunkea sisustukseen kun ulkona sitä ei vielä kovin ole. Vähän ehkä lyhyt, mutta ah niin raikas on kyllä tämä kuosi. Ja niin keväinen ettei tosikaan.

Jos haluatte nähdä miltä tämä pöytäliina oikeassa käytössään näyttää vilkaiskaa tätä albumia jonka juuri StyleRoomiin laitoin. Siellä myös pari kuvaa aiemmista pienistä kevätsisustuksistani. 

StyleRoomissa on nyt muuten kiva kevätsisustushaaste menossa. Käykääs kurkkaamassa ja osallistumassa. Palkintona sisustuslehden puolivuosikerta oman valinnan mukaan.

StyleRoomista löydät myös paljon kevätinspiraatiota sisustukseen. StyleRoomin sivun ylälaidassa olevalla hakukentällä voit hakea juuri sellaista sisältöä joka sinua kiinnostaa. Kokeilkaapa vaikka mitä kaikkea kivaa löytyy pelkästään jo sanalla "kevät". 

Laundry day and I took the shower curtain to be washed. Suddenly I had an idea to try out a table cloth on there, just to see what it would look like to have some green in the space. Allthough a little short, it looks good. So fresh. 
If you want to see how it looks as a table cloth check out my new album in StyleRoom.

There's also a cool challenge where you can show off your style changes for spring. Also remember to use the search engine on the top of the page if you're seeking for something special. StyleRoom is full of inspiration.

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Vielä yksi juuttijuttu

Kantrityylistä puheen ollen mikään ei kai kuvasta sitä niin hyvin kun tällainen länkkärimallinen kaktus, tai tyräkki tämä taitaa oikealta nimeltään olla. Näin tällaisen siskon kanssa kukkakaupoilla kierrellessäni männä viikolla. En heti tohtinut ostaa vaikka mieli teki vaan palasin sitten parin päivän päästä kun olin ensin varmistanut että sille paikka kotoani löytyy.

Yleensä aina vaihdan kaupan ostoruukut samoin tein johonkin hienompaan saviruukkuun, mutta koskapa tuosta mattoprojektista jäi juuttia yli päätinkin kokeilla suojaruukun ompelemista ensin itse. Ja kannatti todella kokeilla, tuli niin tyyliin sopiva kun vaan olla ja voi. Tällaisen tekemiseen hupeni hieman reilut 20 metriä juuttinarua ja pari tuntia aikaa.

I have a craving for a bigger collection of cactae and when I saw this big western cactus flower shopping with my sister I knew I just had to have it. I didn't buy it right away but went home first and made sure I have room for it. And as I got it home I had an idea to use the left over jute rope from the rug I made to make a cover to it's ugly plastic pot. The result is just so perfect.

torstai 21. huhtikuuta 2016

Oikein sopiva

Heti kun testasin mattoa keittiön lattiaan tiesin että siihen se jää. Se sopii tuon tilan väreihin ja tunnelmaan vaan niin hyvin. Juuri tuossa kohtaa siellä mattoa tarvittiinkin kun tuossa sitä enimmän aikaa seisoskelee tiskatessaan tai ruokaa laittaessaan. 

Se on halkaisijaltaan noin 115cm ja siinä on noin 150 metriä juuttinarua kieputettuna ympyräksi. Ompeluun menneitä naruja en laskenut mutta muutama rulla meni sitäkin. Hintaa materiaaleille tuli suunnilleen 45 euroa, mutta oli se sen väärti. Käsityöt ovat aina kivoja tehdä ja tämä erityisesti kun kohtuu sukkelaan sai valmista.

Matto on jalan alla tosi pehmeän ja mukavan tuntuinen vaikka näyttääkin vähän krouvilta. Sen päällä on oikein hyvä seisoskella.  Ainoa miinus on että kovin hyvin ei pysy paikoillaan liukkaalla puulattialla vaan lipsahtaa oitis ryttyyn kun perheen karvaisimmat jäsenet sen päältä pyyhältävät. No, sen voinee onneksi helposti ratkaista liukuesteellä maton alle.

Tykkään myös kovasti tuosta miten matto tuo esille keittiön vaaleat puun sävyt. Sointuu niin kivasti kaikki nyt ja se on jotenkin maanläheisempi ja ehkä myös vähän kantrimpi, mikä ei ole ollenkaan huono asia se. Rokkimummon keittiö goes country.

And it's in the kitchen. Makes the room feel a bit more country, a fact I like  a lot. Brings out all the wood tones and makes everything look so balanced.  And of course it is fun to have a rug on your floor that you've made yourself.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Edistyy, edistyy

Ja isohan se siitä sitten tulee. En mahtanut mitään tälle ompeluhimolle ja annoin vaan mennä. Muuta perhettä vähän ärsyttää kun olohuoneen pöytä on varattu vain mattotyömaalleni, mutta siinä kun on selälleni paras tehdä niin siinä on tehtävä sitten. 

Kunnes älysivät että hei, siinähän on matto, se on siis lattia. Onneksi mitään sen jännempää ei pöydällä ollut ja vierailu jäi kertaluontoiseksi.

Nyt on jo vähän reilu metri halkaisijaa ja vielä pitäisi vähän lisää jaksaa. Ajattelin että sitten on sopiva kun yltää pöydän päästä päähän. Ei siis enää montaa kierrosta. Pari iltaa korkeintaan ja pääsen mallailemaan tätä lattioille, että mihin se nyt parhaiten kävisi. Keittiö vähän siintäisi mielessä, että siellä ehkä, mutta työhuoneeseenkin sopisi, tai ehkä porstuaankin. 

And it's going to be big. I just couldn't stop making it, it's too much fun to doing and it's going to look great in a bigger size. But now that it's on the table the little dogs have realized that it's turned in to floor since there's a rug on it. Luckily not for long anymore.