keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Vanhassa vara parempi

Olette jo varmaan huomanneet että pidän enemmän vanhoista laitteista kuin uusista. Jos vain mahdollista hankin tietyt kodin käyttökoneet vanhoina ja nyt kun 90-luvun "vanha" ompelukoneeni sanoi sopimuksensa irti päätin että uusi ompelukoneeni tulee olla oikeasti vanha. 

Tovin etsiskelyn jälkeen päädyin ostamaan tämän vanhan Singerin vähän kuin sian säkissä. Kone oli ollut käyttämättä vuosikymmeniä ja riski siitä ettei se enää toimisi oli olemassa. Viidentoista euron hinta oli kuitenkin mielestäni niin olematon että riski kannatti ottaa. Kotiin päästyäni kokeilin konetta ja eihän se ihan toiminut niin kuin piti. Pikainen käynti paikallisessa ompelukonekorjaamossa ja siellä maailman mukavin vanha ompelukonekorjaaja rasvasi koneen ja johan taas kulki tikki. Muuta vikaa siinä ei sitten ollutkaan. Kelpo peli. Ystävä loppuelämäksi.

Yksi puute tässä vekottimessa kuitenkin on nimittäin tällainen alemmassa kuvassa näkyvä kiekko siksakille uupuu. Joten jos jollakulla pyörii tuon näköinen osa jossain ompelutarvikelaatikossa ja sen kyljessä on tavan siksak-piston kuva niin minulle voi sitä kaupitella. Onnelliseksi tulisin siitä. 

My sewing machine broke down and I started to seek for a new one. At some point I realized I wanted an old machine instead of a new one. Just cause I like older machines more and they tend to be more durable than the new plastic ones that aren't made to last. So I found this vintage Singer that after a good oiling works just fine. I love it so much I think I have a friend for life here. The only thing I need now is to find a disk (displayed above) for the zig zag stitch. So if you happened to have one, I'd gladly buy it from you :-)

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Krapuja

Nykyään tuntuu olevan jonkinlaista muotia että opetustaulujen pitää kuvata jotain jollain tasolla pelottavaa. Kaikki luuranko- ja anatomia-aiheiset ovat jo kiven alla mutta näitä eläinmaailman ilettävyyksiä vielä onneksi löytää. Tässä taulussa aihe ei ole sieltä ihan kamalimmasta päästä, mutta makuuhuoneessa sängyn vieressä se aiheuttaa ihan pieniä vilunväreitä nukkumaan mennessä, ettei vaan peiton alle pomppaa tuolta yksi.

Jonkinlainen rapuhulluus taulusta tuli kun piti vielä käydä hamstraamassa Iksusta nuo alakuvassa näkyvät lautasliinat. Mainostivat niitä kausituotteena ja rajallisena määränä niin ostin varuiksi vähän enemmän.

Got a little crab crazy when I bought this vintage educational board. I just had to go get some Ikea napkins as well. And since they advertised them as a seasonal product with a limited selling time, I got me enough for the summer.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Täydellinen ostoskassi

Olen jo vuosia tuskaillut erilaisten kauppakassien kanssa sopivan puuttuessa. Aina on ollut liian pieniä, liian löysiä, liian heppoisia tai muuten vaan sopimattomia kasseja joiden kanssa teutarointi kaupan kassaruuhkassa on vienyt lähinnä hermot. 

Muutama viikko sitten sain tädiltäni lainaksi sellaisen kertakäyttöisen, ohutta kangasta olevan kassin jota testasin kauppareissulla ja ihastuin muotoon ja kokoon niin paljon että päätin ottaa siitä kaavat ja tehdä oman. Voin sanoa että kannatti. Tämä paksusta pellavasta tekemäni kassi on kevyt, mutta silti niin jämäkkä että seisoo lähes itsekseen. Sinne on helppo pakata tavarat, se imee sisäänsä helposti kolmihenkisen perheen viikonloppuostokset ja mikä parasta; se myös näyttää nätiltä.

Lisäsin kylkeen vielä kantaaottavan tekstin, jonka kirjoitin ihan vaan merkkaustussilla. Jospa ne kauppiaat tämän hiljaisen mielenilmaisuni huomaisivat.

Alla kaavat mittoineen niitä haluaville.

I was so frustrated not having a perfect shopping bag. They were always too little or too saggy or too inconvenient all together. A while ago my aunt lended me a bag I immediately realized was the perfect shopping bag for me. I copied it's measurements and made my own and it's perfect! I even added a print on the side that says " I want more organic". My little protest to the local food stores.
(Measurements for the bag below.)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Seinältä pudonnut

Sanotaan että sirpaleet tuovat onnea, mutta tuovatkohan muutkin rikkoontuneet esineet? Ainakin minulle toi. Ystäväni antoi minulle tämän täytetyn peuranpään kun se oli pudonnut alas seinältä ja mennyt rikki. Oli kuulema oitis ajatellut minua kun mietti että mitä sille nyt tekisi. Tiesi jossain syvällä sisimmässään etä tänne se kuuluu. 

Melko mukavan lahjan siis sain. Kotiin tultuani en aikaillut sen korjaamisessa ja juuri kun olin suunnittelemassa että minne sen huushollissa pistäisin ilmestyi poikani paikalle ja ilmoitti että hänen huoneessaan kyllä on tilaa... No sinnehän se sitten päätyi.

A friend of mine had this cute deer head on her wall when it suddenly fell down and broke. As she was devastaded of the loss she immediately thought if I wanted to have the poor broken down deer and oh yes I did. I glued it back together and as I was thinking of where to put it my son appeared behind me and suggested his room. Matches there perfectly I say.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Sisustusbloggaajien kirpputorilla

Eilinen sisustusbloggaajien kirpputori Kiseleffin talossa Helsingissä oli aivan huikea suksee. Väkeä tuli paikalle enemmän kun uskalsimme toivoa edes villeissä unelmissamme. Paikalla oli aivan mahtava tunnelma ja kauppa kävi kuumana. Tässä kuvassa myyntipöytäni juuri ennen ovien avautumista. 

Tämä oli minulle ensimmäinen kerta ikinä kun olin itse myymässä tällaisessa tapahtumassa. Yleensä olen ollut liikkeellä ostajana. Täytyy kyllä sanoa että niin kivaa oli että aion ehdottomasti jatkossakin tulla myös myymään.

Kerkesin hyvin nopsasti käydä myös kuvaamassa muuta kun omaa pöytääni. Tässä Weekday Carnivalin Riikka ja Muita Ihania blogin Tiina myyntipöytineen.

Sees by Sannin ihanaa tavaraa.

Parolan aseman Katja möi ihania opetustauluja.

Vihreän talon Annikan pöytä oli myöskin yksi monista jotka tyhjenivät pikavauhtia 

Ja päivän loppuessa näytti oma myyntipöytäni tältä. Melko mykistävä lopputulema, mutta niin huisia

Haluan myös tätä kautta kiittää puolestani kaikkia mukana olleita bloggaajakollegoita sekä niitä ihania asiakkaita, lukijoita ja tyyppejä joita ilman tällaiset tapahtumat eivät olisi mahdollisia. Iso kiitos teille!

Some pictures and feelings from the fleamarket happening we had yesterday at Kiseleff house Helsinki. The first photo is from my table before the selling started and the last photo was taken of the same place as the day was done. Superb!
Thank you all who participated to the event! It was such fun!

torstai 3. huhtikuuta 2014

Kevätmessuilla

Piipahdin Kevätmessuilla ja pitihän se käydä tarkistamassa siskon suunnittelema ja stailaama messuosastokin. Kovin oli nättiä ja niin Vihreän talon näköistä, että jo kaukaa tunnistin. Ja vaikka olin suunnitelmat jo aiemmin nähnyt ja tiesin noin suunnilleen mitä tuleman pitää olin silti aivan yllättynyt siitä kuinka huikean tunnelmallista tuolla olikaan. Ja se laventelikatto... Sitä ei voi sanoin, eikä oikein edes kameralla kuvailla. Se teidän on käytävä katsomassa ihan itse. Se on mykistävän kaunis.

PEFC Suomen  ja Vihreän talon osaston osoite messuilla on 6h 80.

I visited Sring fair at Messukeskus Helsinki today and of course went to see PEFC and  Vihreä talo's department which is planned and styled by my sister Annika from the blog Vihreä talo.
Even though I had heard the plans ahead I was still overwhelmed when I saw it finished. It is just so beautiful, especially the roof full of lavender. Overwhelming.

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Arjen ystävät

Minä olen siitä tarkka sisustaja että ulotan tämän vintagetyylini myös pintapuolista elämää syvemmälle. Niinkuin nyt vaikka siivousvälineisiin.

Rakastan suuresti vanhaa "Nilskiäni". Se on tehty aikana jolloin käsityö oli vielä kunniassaan ja asiat tehtiin kestämään käyttöä. Vaikka olenkin sitä joutunut tässä pakosti hieman korjaamaan kun isäntä istui tuolin jalan kanssa letkun päälle litistäen sen käyttökelvottomaksi ja sähköjohtikin piti uusia, en silti vaihtaisi sitä koskaan uuteen muovihärpäkkeeseen. Tällä voi imuroida huoletta mitä tahansa mitä suulakkeesta sisään mahtuu eikä konetta tarvitse varoa jos se johonkin kolahtaa. Kone sen kyllä kestää (vastapuoli tosin voi vaurioitua). 

Uudempi rakkauteni ovat nämä Hayn iki-ihanat pölyhuiskat. Olin ihan pakotettu ostamaan niitä kaksin kappalein kun molemmat ovat niin näppäriä. Isompi ulottuu kivasti kattoon asti ja pienempi sopii sitten pintojen sipsutteluun matalammalla. Kovassa käytössä ovat jo molemmat. Ja näissähän on myös se ihanuus että piilossa ei tarvitse pidellä, voivat olla kauniisti esillä ja käden ulottuvilla ihan kaiken aikaa. 

I love my vintage vacuum cleaner. It's older than me and still works like a dream. The only things I have had to fix was the hose (husband sat on it with a chair) and the electrical cord (just wore down) otherwise it is all original. I couldn't dream of parting with this machine. It has a hand built engine and it was made to last forever and I love that.
The other thing I love are my new Hay feather dusters. They're so practical and pretty that I don't have to store them away at all. It's handy to have this pretty dusters in sight all the time.